Intian lapset tarvitsevat kipeästi apua ja uuden lastenkodin

3.6.2009

Puolitoista vuotta sitten sain olla elämäni ensimmäisen kerran Intiassa. Tuosta kerrasta jäi mieleen läksiäisjuhla kristillisen koulun pihalla: lapset lauloivat ja tanssivat Intian tummassa yössä värikkäissä intialaisissa puvuissa koulunsa ulkoesiintymislavalla. Unohtumaton hetki. Vajaa kuukausi vierailumme jälkeen alueella alkoivat kristittyjen vainot. Myös lapset saivat aikanaan siitä osansa: syyskuussa 2008 kristillinen koulu poltettiin ja orpokotiin hyökättiin.

Tulimme nyt huhtikuussa 2009 Timon kanssa samaan paikkaan, ja näky pysäytti minut. Koulun pihalta kaikki oli tuhottu: siellä ei ollut enää mitään pensaita eikä puita, eikä lavasta ollut enää jälkeäkään. Luokkahuoneista olivat pöydät, tuolit, kirjat, kaikki opetusvälineet sekä lasten rekisterit hävinneet savuna ilmaan. Lapset opiskelevatkin nykyisin istuen lattialla. Koulun toinen kerros oli tuhon jäljiltä tiilimurskakasana. Lohduton, vainot konkretisoiva näky, joka laittoi hiljaiseksi.

Myös koulun lähellä olevaan lastenkotiimme oli hyökätty: lapsilla ei ole enää juuri heille hankkimiamme leluja, ja myös suurin osa lasten vaatteista tuhottiin. Uusiin keittiötarvikkeisiin kerätyt rahat tulivat tosi tarpeeseen, sillä vanhoja astioita ei enää ollut. Monien tavaroiden tilalle ollaan vähitellen hankkimassa uutta. Lastenkodissa onkin tämän takia ollut pulaa monista välttämättömyystarpeista: shampoosta, hammasharjoista ja tahnoista jne. Rahaa on kulunut tuhojen korjaamiseen.

Tuhottu koulurakennus. Uuden keskuksen vuokraaminen on hankalaa, koska kiinteistöjen omistajat eivät uskalla vuokrata kristityille mahdollisten hyökkäysten takia. Tämän vuoksi ainoa mahdollinen vaihtoehto on rakentaa omat tilat.

Lastenkotimme näky on tarjota hyvä, tulevaisuuteen valmistava koulutus näille hylätyille ja köyhille lapsille. Rahavaikeuksien takia lastenkodin lapsista enää vain puolet käy kristillistä, englanninkielistä koulua. Muut heistä käyvät valtion tarjoamaa ilmaista hindukoulua. Kristillisen koulun lukukausimaksu on noussut esteeksi lähettää kaikkia lapsia siihen kouluun. Tarpeet ovat suuret, mutta saimme nyt lahjoittaa lapsille rahaa uusiin koulupukuihin, kenkiin ja sukkiin sekä uusiin koulukirjoihin. Intiassa kouluun ei voi mennä ilman asianmukaisia koulupukuja ja kenkiä. Lapset tarvitsisivat myös uusia alusvaatteita, sekä viileämpiä, sateisia ilmoja varten asianmukaiset vaatteet.

On huutava tarve saada lapsille uusi koti!

Lastekodissa on tällä hetkellä yli sata lasta. Tilat ovat hyvin ahtaat ja alkeelliset. Vihollisuuksien pelossa lasten täytyy pysytellä enimmäkseen sisätiloissa.

Vainojen suhteen tilanne Jeyporessa on edelleen kriittinen: lapset ovat tämän takia melkein aina lastenkodin muurien suojassa lukuun ottamatta kouluun menoa. Heitä kiusataan ja pahoinpidelläänkin uskonsa takia orpokodin ulkopuolella. Kodissa on nyt tällä hetkellä 105 lasta: yhdessä 20 neliön suuruisessa huoneessa on parisenkymmentä lasta asustamassa! Huoneittensa lisäksi he voivat leikkiä vain lastenkodin katetulla ulkokäytävällä, joka on ehkä 2.5 m x 25 m kokoinen alue. Pääasiassa lapset olivatkin sisällä hämärissä huoneissaan. Vaikka he asuvatkin Intiassa, he eivät saa auringonvaloa tarpeeksi! Myös psyyke rasittuu tästä sisälläolosta ja liikkumattomuus rapistuttaa heidän kuntoansa. Lapsi tarvitsee kehittyäkseen liikkumista ja ulkoilmaa. Nyt näimme poikien lähinnä pelaavan ulkokäytävällä ajankulukseen pullonkorkeilla.
Orpokodin tilat ovat todella puutteelliset. Sadalla lapsella on ainoana käymälänä betonikoppi, jonka lattianrajassa on pieni reikä: käynnin jälkeen lattialle heitetään vettä ylimäärän valuessa ulos. Keittiö on alkeellinen, ja lasten ruokailutilana toimii ulkokäytävä.

Käytävä toimii niin ruokailutilana kuin leikki- ja pelikenttänäkin.

Lapset heräävät ennen auringonnousua klo viisi rukous- ja ylistyshetkeen. Sen jälkeen he lähtevät kouluun kuudeksi. Helteiden takia viranomaiset olivat antaneet määräyksen, että koulun tulee loppua jo aamupäivällä klo 10. Orpokodissa lapsia tutkiessamme kuulimme, kuinka he ylistivät raikuen Herraa. Naapurit ovat hermostuneet tästä ”metelistä” ja käskeneet heidän olla hiljaa.
Hyökkäysten jälkeen orpokodin tilojen omistaja vaati vuokraoikeuden jatkumisen edellytyksenä epäjumalanalttarin pystyttämistä yhteen lasten huoneista tilojen suojaamiseksi. Tässä huoneessa nukkunut tyttö menehtyi jokin aika sitten aggressiiviseen kasvojen alueen syöpään. Rukoilimme lasten terveydelle kaikenpuolista suojaa niin kauan, kuin heidän täytyy asua vielä näissä tiloissa.

Keittiö.

Lapset tarvitsevat ehdottomasti uudet tilat. Tuhojen pelossa kristityille ei uskalleta vuokrata tiloja: siksi meidän on rakennettava uudet tilat lapsille. Minä en ainakaan voi olla rauhassa, ennen kuin asia saadaan järjestykseen – ja asialla on kiire!

Rekisterin laadintaa ja 75 lapsen terveystarkastus

Vainojen alettua monen lastenkodin lapsen kaukaisemmatkin sukulaiset hakivat lapsen pois tästä vaarallisesta, kristillisestä orpokodista. Tutkiessani lapsia sain koko ajan lisäksi päivittää tietojamme heistä - ja tavallaan jouduin aloittamaan homman alusta. Laadin yhdessä Timon kanssa tietokoneelle aika yksityiskohtaisen rekisterin lapsista: lapsen elämänhistoriasta, koulusta ja vapaa-ajan kiinnostuksista. Lisäksi tein heille neuvola- tai koulutarkastuksen kuten Suomessa. Nämä kaikki tiedot ovat nyt systemaattisesti järjestettynä Excel-taulukossa. Tällä kerralla ehdin tutkia 75 lasta, ja jatkan seuraavalla käynnilläni lasten tutkimista. Ainakin itse olen vakuuttunut, ettei tämä ollut viimeinen Intian matkani. Aika näyttää, mitä Herra on suunnitellut.

Maarit Aro-Heinilä teki kouluterveystarkastuksen 75 lapselle.

Lapsilla oli monenlaisia vakavia sairauksia – ja Jumala toimii!

Lastenkotiin saavuttuamme totesimme, että pari kuukautta aiemmin riehunut tulehdusepidemia oli jo rauhoittunut. Jumala oli parantanut lapsia! Silti lapsista löytyi monenlaista. Kolmella lapsella oli hoitamattoman korvatulehduksen jäljiltä reikä tärykalvossa ja korva vuoti märkää. Rukoilimme tulehduksen rauhoittumista ja reiän parantumista. Parilla lapsella oli jo pidemmän aikaa ollut kuulo alentunut. Kolmella lapsella oli A-vitamiinin puutteesta johtuvia näköongelmia: he olivat täysin sokeita hämärässä. Nämä lapset saivat ohjeeni mukaan A-vitamiinia - ja parantuivat. Lapsilta löytyi myös monenlaisia selkeitä ja vakaviakin löydöksiä, jollaisia en ole nähnyt toimittuani neuvola- ja koululääkärinä kohta jo 20 vuoden ajan. Yhdellä lapsella oli toinen jalka 5 cm lyhyempi kuin toinen ja parilla lapsella toinen jalka oli 2.5 cm lyhyempi - ja tämän takia heillä kaikilla oli paha ryhtivika selässä. Yhdellä tytöllä totesin vakavan sydänvian. Lapsilla oli myös neurologisia ongelmia: yksi lapsista oli kehitysvammainen ja toinen toispuolihalvaantunut CP-vammainen. Rukoilin Timon kanssa kaikkien näiden lasten puolesta ja voitelimme heidät, ja odotamme kuulevamme Jumalan ihmeistä. Mikä ihana tapa tehdä lääkärin vastaanottoa!

Yksi 5-vuotias poika oli lastenkotiin tullessaan aivomalarian takia selkeästi jälkeenjäänyt. Kodin johtajatar kertoi, että lastenkodissa tämä poika alkoi edistyä selkeästi rukousten voimasta - ja nyt seitsenvuotiaana hän on ihan normaali, lukee ja kirjoittaa! Ihmeellinen Herra!

Hygieniaopetusta ja konkreettista apua lapsille

Tutkiessani lapsia totesin, että hygieniatuotteiden puute näkyi: lapsilla oli ihmeen paljon hammasmätää, ja itse asiassa kaikkiaan kymmenkunta hammasta täytyisi pahan infektion ja kuukausia jatkuneen säryn takia ehdottomasti poistaa. Monella lapsella oli reikiä, mutta tilanne ei vielä ollut paha. Siksi Timo ja minä ostimmekin heille kunnon hammasharjat ja hammastahnaa, ja minä pidin heille lyhyen hammashygieniaopetuksen. Mikä riemu lahjoista nousikaan! Lahjoituksena saadut käsidesinfiointiaineet ja nestemäisistä pumppusaippuat tulivat myös tosi tarpeeseen.

Kaiken kaikkiaan kymmenen lasta tarvitsi antibioottikuurin ja yksi tyttö sai lääkkeen pahaan ajoittaiseen nokkosrokkoihottumaan, joka on häirinnyt hänen koulunkäyntiään. Vierailumme lopuksi tapahtunut käynti intialaisessa apteekissa oli aika kokemus; lopulta kuitenkin sieltä löytyi minua tyydyttävät vaihtoehdot lääkityksiin. Lääkkeiden hinta oli ehkä viidesosa Suomen hintoihin verrattuna, nimet samoja kuin Suomessakin.

Vainot ja Jumalan voima

Jumala vaikuttaa juuri nyt vahvasti Intiassa vainojen keskellä. Lasten kanssa ylistäessäni ja seurakuntien salaisiin iltakokouksiin osallistuessani tunsin ylistyksen jatkuessa Jumalan voiman konkreettisesti yhä voimakkaampana, voimakkaampana ja voimakkaampana. Välillä kokouksissa tuli pyhä vavistus: mitähän seuraavaksi tapahtuu. Niin vahvaa Jumalan läsnäoloa en ole kokenut juuri missään koskaan. Vaikuttavaa. Ihmiset ylistivät Herraa rohkean äänekkäästi eivätkä yhtään pelänneet naapureiden kuulevan ja hermostuvan siitä kielillähuudosta ja rytmikkäästä ylistyksestä. Suomalaisissa kokouksissa en ole kuullut koskaan sellaista intohimoista, kollektiivista ja kovaa huutoa. Vaikeuksien keskellä morsiusseurakunta odottaa Herraa tulevaksi.
Nämä uskovat kiittivät useaan otteeseen tulostamme Orissan osavaltioon. Olimme tulollamme rohkaisseet heitä valtavasti, sillä juuri kukaan ulkomaalainen uskova ei uskalla tulla alueelle, ja he ovat tämän takia kovin eristyksissä. Järjestöt eivät lähetä alueelle työntekijöitä. Saamme Nokia Missiona olla rohkaiseva poikkeus.

Maarit Aro-Heinilä
Kuvat: Timo ja Maarit Aro-Heinilä

<< Takaisin